Ahmatova

1. Käärmeitä paratiisissa

Kirjoittakaa mielenkiintoinen ja näyttävä blogiteksti aiheesta Itämeren suurimmat uhkat? Esitelkää niiden vaikutuksia tai aiheuttajia esimerkiksi kuvin. Apua löytyy esimerkiksi tuolta.
 Käykää katsomassa ja kommentoimassa myös muiden ryhmien omia sivuja!

Itämeren uhat

Itämeren suurin uhka on rehevöityminen. Sen valuma-alueen asutus on lisännyt rehevöitymistä ja satojen vuosien ajan. Asutuksen, maanviljelyn, teollisuuden ja energiantuotannon jätevedet ja kuljetukset ovat lisänneet runsaasti ravinteiden määrää Itämeressä. Jätevesien puhdistuksen tehostuminen on pienentänyt taajamien ja teollisuuden rehevöittävää vaikutusta, mutta pelloilta valuvia ravinteiden määriä ei ole onnistuttu vähentää yhtä hyvin. Myös vilkas laivaliikenne ja sen päästöt ovat merkittäviä. Jätevedet eivät aina päädy puhdistamoihin.

Itämeren uusimpia merkittäviä uhkia ovat kemikaali- ja öljykuljetusten lisääntyminen, ympäristömyrkyt,

tulokaslajien saapumista itämerelle sekä ilmastonmuutos.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuneet lisääntyneet sateet ja valunnat tulevat lisäämään kuormitusta ja pahentavat Itämeren rehevöitymistä entisestään. Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vaikutuksilla on merkitystä mm. myös kaupunkien maankäytön ratkaisuihin ja vesi- ja viemärilaitosten toimintaan.

Kovaa vauhtia lisääntyvän alusliikenteen mukana Itämerelle tulee tulokaslajeja entistä enemmän ja uusilta merialueilta. Itämeressä on tähän mennessä tavattu jo yli 100 tulokaslajia, joista noin 60–70 on onnistunut asettumaan pysyvästi ainakin johonkin Itämeren osaan. Luku on huomattava suhteutettuna Itämeren nuoresta iästä johtuvaan pieneen lajimäärään. Eläinlajien määrä vaihtelee Itämeressä Tanskan salmien noin 450 lajista Pohjanlahden vain noin 50 lajiin.

Rehevöityminen ja Itämeren saastuminen aiheuttaa muun muassa rakkolevän vähentymistä.

Rakkolevä on merkittävä ravinnonlähde mm. pienille kaloille ja erilaisille selkärangallisille.

2. Kirjailijatehtävä 

Selvittäkää perustiedot ryhmänne kirjailijasta. Kuka? Milloin? Mitä? Missä? Miksi merkittävä? Kertokaa myös joku hauska/erikoinen juttu omasta kirjailijastanne. Muistakaa mainita lähteet.

Anna Ahmatova

Anna Ahmatova on oikealta nimeltään Anna Andrejevna Gorenko.

Hän syntyi 23. kesäkuuta 1889 Bolšoi Fontan Odessa. Anna aloitti runojen

kirjoittamisen jo 11-vuotiaana Sirius- nimisessä aikakauslehdessä 1908.

Samaisina aikoina hän otti myös kirjailija nimesnsä "Ahmatova" käyttöön.

Nimi tuomitsi kirjailijan marginaaliin, sillä silloin Venäjällä suhtauduttiin

kaukasialaisiin nimiin varauksella.

Ahmatovan runoteosten aiheet kertoivat usein Venäjän ja Neuvostoliiton traagisesta

historiasta. Hän saikin monta kertaa julkaisukiellon ja usein moniksi vuosiksi.

Ahmatovan runoja mm.

-Parnasso

-Käki

-Neuvostolyriikkaa 3

-Äänet hajosivat tuhkaksi eetterissä

-Älä pelottele julmalla kohtalolla

-Salaperäinen seurue

Ahmatova kuoli 5.maaliskuuta vuonna 1966 76-vuotiaana.

Hän saavutti Venäjällä merkittävimmän naisrunoilijan aseman

ja jätti nuorille runoilijoille esikuvan.

Lisäksi hänet promovoitiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1965

ja saavutti myös monia muita palkintoja elämänsä aikana.

Lähde: Wikipedia

3. Taidetehtävä 

Etsikää vähintään kymmenen Itämerta kuvaavaa taideteosta (esim. maalausta/valokuvaa/grafiikkaa), linkittäkää kuvat blogiin ja kertokaa kuka ne on tehnyt ja milloin. Ottakaa mukaan vähintään neljän eri taiteilijan teosta. Muistakaa laittaa lähdesivut näkyviin. Vinkki: apua löytyy mm. John Nurmisen säätiön nettisivuilta ja hakusanoina voi käyttää esimerkiksi Itämeren suojelua tms.

Heinrich Reimers. Uljas.

Th.Norling. S/S Aino Nurminen ja hinaaja Juha Nurminen.

Adolf Bock. Meri. 1935.

Alpo Tuurnala. Rantaleinikkejä. 2005.

Berndt Lindholm. Satamassa. 1886.

Laila Nurrminen. Parrulastissa. 1952. 

Eero Järnefelt. Rantamaisema Porkkalasta. 1896.

Adolf Bock. Eteläsatama. 1937.

Adolf Bock. Jääkarhu. 1926. 

Adolf Bock. Satama.

Lähteet:

ARTease-blogi

John Nurmisen säätiö

Suomen merimuseo

4. Itämeritehtävä 2. 

Tutustukaa John Nurmisen säätiön nettisivuihin, lukekaa  vuoden 2012 Puhdas Itämeri –uutiset sekä valitkaa niistä tärkein ja kirjoittakaa siitä muille. Muistakaa perustella, miksi valitsitte juuri kyseisen uutisen.  

http://www.johnnurmisensaatio.fi/tasavallan-presidentti-puhdas-itameri-hankkeiden-suojelijaksi/

Suomen presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Puhdas Itämeri- hankkeiden suojelijaksi.

Valitsimme kyseisen uutisen, koska on hienoa että Suomen presidentti on kiinnostunut Itämeren tilasta ja suojelusta. Kuten Juha Nurminen toteaa, ” Meri ei tunne valtiorajoja; sen kannalta on samantekevää, missä maassa päästölähteet sijaitsevat.” niin ihmiset ovat vastuussa Itämeren tilasta. Saastunut meri ei välitä, kuka siitä pitää huolen. Tämän takia on tärkeää, että siihen saadaan apua vaikutusvaltaisilta ihmisiltä, jotka voivat tukea hankkeissa. Kuka olisikaan siis tähän parempi henkilö kuin itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

5. Helsinki-tehtävä/ kohde: Yliopiston päärakennus

Jokainen ryhmä esittelee saamansa Helsingin venäläisen ajan kohteen suomeksi ja englanniksi. Esittely tehdään myös suullisesti kaupunkikierroksen aikana. Kertokaa, mikä kohteenne on, milloin ja miksi se on tehty. Yrittäkää myös löytyy joku kohteeseenne liittyvä anekdootti.

Helsingin yliopiston päärakennus

Carl Ludwig Engelin suunnittelema empirerakennus Helsingin Senaatintorilla valmistui vuonna 1832. Se kuuluu Engelin keskeisimpiin töihin ja sitä laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan. Yliopistorakennus muodostaa useiden sen länsi- ja pohjoispuolen rakennusten kanssa Helsingin yliopiston keskustakampuksen.

Päärakennus on ollut historiallisesti hallinnollinen ja seremoniallinen keskipiste. Siellä järjestetään nykyisinkin maisterin- ja tohtorinpromootioita. Lisäksi siellä sijaitsevat kanslerin ja rehtorin virkahuoneet sekä konsistorin istuntosali. Päärakennuksen suuri juhlasali toimii myös konserttisalina sekä yliopiston lukuvuoden avajaisten pitopaikkana. Nykyään suurin osa päärakennusta on humanistisen tiedekunnan opetuskäytössä.

Yliopiston päärakennus vaurioitui pahasti jatkosodan suurpommituksissa helmikuussa 1944. Rakennuksen vanhan puolen katto romahti ja tulipalo tuhosi suurimman osan sen alkuperäisestä sisustuksesta sekä arvokkaita taideteoksia mm. Albert Edelfeltin ja Eero Järnefeltin maalaukset. Päärakennus restauroitiin vuosina 1944-1948.

The main building of the University of Helsinki

 The main building of the University of Helsinki, was designed by Carl Ludwig Engel. The empire style building on the Helsinki Senate square, was completed in 1832. It belongs to the major work of Engel and was extended to the size of the block in the 1930s, according to J. S. Sirén’s plans. The main building of the university forms with several other buildings the main campus of the University of Helsinki.

The main building has historically been an administrative and ceremonial centerpiece. Today there will be held master and doctorate promotions. In addition, there are the Chancellor's and President's offices, as well as the consistory Chamber. The main building also serves as a concert hall and the university’s academic opening venue. Nowadays, most of the main building is for educational use at the Humanities Faculty.

The main building was damaged badly in the war, in February 1944. The roof of the old side’s building collapsed and a fire destroyed most of its original furnishings, as well as precious works of art, among others Albert Edelfelt and Eero Järnefelt's paintings. The main building were reconstructed in 1944-1948.

lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopiston_p%C3%A4%C3%A4rakennus