Millaisia kaloja, leviä, lintuja, nisäkkäitä, simpukoita, uhanalaisia, taloudellisesti tärkeitä, vieraslajeja, avainlajeja tai muita lajeja Itämeressä elelee? Esitelkää ne lajit jotka teidän mielestänne kaikkien pitäisi tietää. Apua löytyy vaikka tuolta.
Käykää katsomassa ja kommentoimassa myös muiden ryhmien omia sivuja!
Ainoa Itämerelle kaikkialle levinnyt mereinen kala on silakka. Kilohaili myös yleinen, muttei elä vähäsuolaisimmisssa vesissä. Lohet ja ankeriaat ovat kaksi vaelluskalaa monista muista. Lohet kutevat Itämeren joissa ja ankeriaat kutevat Sargassomeressä.
Levistä yleisimmät ovat rakkolevä sekä sen pikkuveli kapearakkolevä. Itämeren linnusto on monilajinen ja runsas. Merikotka on yleistynyt niin, että sen voi nähdä kaikkialla Itämeren rannikolla. Lintuluodoilla persii isoja tiira-, lokki- ja sorsayhdyskuntia. Itämeren lajistoon kuuluu vain neljä nisäkäslajia: kolme hyljettä ja pyöriäinen, joka on ainoa valaslaji, joka elää täysipäiväisesti Itämeressä. Liejusimpukka on on Itämerelle laajimmalle levinnyt laji. Sinisimpukka on yksi Itämeren avainlajeista, sillä se tarjoaa ruokaa ja suojaa useille pienille eläinlajille.
Itämeren yhteensä 17 uhanalaisesta lajista eniten on lintuja (5, mm. alli), kaloja (4, mm. ankerias) ja leviä (3, mm. ahdinsammal). Merikutuinen harjuskanta on nyt arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi, kun se aikaisemmin kuului luokkaan silmälläpidettävät. Itämeren avoimilla rantaniittyillä ja hiekkarannoila pesivä ristisorsa on monin paikoin vähentynyt. Itämeren avainlajeja ovat mm. rakkolevä, meriajokas ja sinisimpukka
2. Kirjailijatehtävä
Selvittäkää perustiedot ryhmänne kirjailijasta. Kuka? Milloin? Mitä? Missä? Miksi merkittävä? Kertokaa myös joku hauska/erikoinen juttu omasta kirjailijastanne. Muistakaa mainita lähteet.
Oli
romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija. Hän syntyi
6.kesäkuuta 1799 Moskovassa ja kuoli 37-vuotiaana Pietarissa
kaksintaistelun seurauksena.
Hän kirjoitti venäläisen romantiikan
merkkiteoksia esim.Jevgeni Onegini ja patarouva. Hänen teoksissaan
on myös vahvaa yhteiskuntakritiikkiä.
Puškin oli venäläisen runon kultakauden keskeinen hahmo ja romantiikan mestari. Hänen teoksiaan luetaan edelleen Venäjällä kaikissa kouluissa ja runoja opetellaan ulkoa.
Eräs ”hauska” fakta: Puškin tunnettiin monista kaksintaisteluistaan. Yhteensä niitä oletetaan olleen 29 kappaletta.
Lähteet:
http://www.biography.com/people/alexander-sergeyevich-pushkin-944873
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Pu%C5%A1kin
3. Taidetehtävä
Etsikää vähintään kymmenen Itämerta kuvaavaa taideteosta (esim. maalausta/valokuvaa/grafiikkaa), linkittäkää kuvat blogiin ja kertokaa kuka ne on tehnyt ja milloin. Ottakaa mukaan vähintään neljän eri taiteilijan teosta. Muistakaa laittaa lähdesivut näkyviin. Vinkki: apua löytyy mm. John Nurmisen säätiön nettisivuilta ja hakusanoina voi käyttää esimerkiksi Itämeren suojelua tms.
Jaakko Vähmäki: Luonnon taidetta (2012)
Daniil Belov: Rocks of the Baltic Sea (2009)
Patricia LeBon-Herb: Baltic Sea coast
Hiroshi Sugimoto: Baltic Sea (1996)
Puolalainen taiteilija NeSpoon (2010)
Stefan Lindforsin Symbiosis-veistos (2014)
Zdzisław Kruszyński: The Baltic Sea
Armen Aslanyan: Baltic Sea (2011)
Svitlana Bezkorovaina: Sunset on Baltic Sea (2014)
Jari Hakala: Tyrsky (2012)
4. Itämeritehtävä 2.
Tutustukaa John Nurmisen säätiön nettisivuihin, lukekaa vuoden 2014 Puhdas Itämeri –uutiset sekä valitkaa niistä tärkein ja kirjoittakaa siitä muille. Muistakaa perustella, miksi valitsitte juuri kyseisen uutisen.
HANKEUUTISIA:
Presto- eli Project on
Reduction of Eutrophication of the Sea Today -hankkeen lähes vuoden
kestäneet rakennustyöt saatiin valmiiksi elokuun 2014 lopussa. EU-rahoitteinen
hanke toteutettiin kolmen valkovenäläisen kaupungin jätevedenpuhdistamolla.
Hankkeen tarkoituksena on pienentää vesistöihin päätyvää fosforikuormaa usealla
sadalla tonnilla vuodessa.
Ruotsin ja Suomen valtioiden rahoittama säätiö on myöntänyt
lisärahoituksen Venäjän riskikanalalle, jonka lanta-altaat vuotavat arviolta
10-20 tonnia fosforia vuodessa lähistöllä sijaitsevaan jokeen. Tästä noin
puolen arvioidaan päätyvän Suomenlahteen.
Kanala on yksi Itämeren alueen pahimmista ympäristöriskin
aiheuttavista eläintiloista. Lisärahoituksen avulla kanalaan voidaan rakentaa
valumavesien suodatusjärjestelmä.
Säätiö valmistelee parhaillaan useita uusia ravinnekuorman
leikkaamiseen tähtääviä hankkeita, jotka liittyvät jätevesien puhdistuksen
tehostamiseen etenkin Venäjällä, Puolassa, Baltiassa sekä Valko-Venäjällä. Yhtä
valmistelun alla olevista hankkeista (BEST –
Better Efficiency for Sewage Treatment) pidetään yhtenä tärkeimmistä
aloitteista Itämeren ravinnekuorman leikkaamiseksi.
Valitsin uutisen, sillä uutisessa näkyy hyvin vuonna 2014
jo aikaansaatuja ja toteutettuja merkittäviä hankkeita sekä suunnitteilla
olevia hankkeita. Koska rehevöityminen on nykyisin Itämeren suurin uhka, jota
voidaan vähentää laskemalla Itämereen päätyvän fosforin määrää, siihen
liittyvät uutiset ovat tärkeitä. Presto -hankkeen valmistuminen on iso harppaus
parempaa kohti, sillä Valko-Venäjä on yksi isoista päästöjen aiheuttajista.
Ylipäätään on hienoa lukea jo toteutuneista hankkeista, sillä kaikkea aina
suunnitellaan mutta ne eivät välttämättä toteudu käytännössä yhtä hyvin.
5. Helsinki-tehtävä/ kohde: Aleksanteri Toisen patsas
Jokainen ryhmä esittelee saamansa Helsingin venäläisen ajan kohteen suomeksi ja englanniksi. Esittely tehdään myös suullisesti kaupunkikierroksen aikana. Kertokaa, mikä kohteenne on, milloin ja miksi se on tehty. Yrittäkää myös löytyy joku kohteeseenne liittyvä anekdootti.
Patsas paljastettiin keisarin syntymäpäivänä 29. huhtikuuta vuonna 1894. Paljastuspäivästä tuli laaja isännmaallinen mielenosoitus; tilaisuuteen osallistui 30 000 henkeä ja juhlaa vietettiin useilla muillakin paikkakunnilla. Kolmesataa kaupunkia ja maakuntaa lähetti edustajansa paljastustilaisuuteen kukkatervehdyksineen.
Muistomerkki edustaa tyyliltään realismia ja se on tehty pronssista. Patsaaseen kuuluu Aleksanteri II:n hahmon lisäksi neljä vertauskuvallista veistosryhmää, jotka kuvastavat Lakia, Työtä, Rauhaa ja Valoa. Huipulla seisoo Aleksanteri II, joka on kuvattu Suomen kaartin upseerin univormussa, pitämässä puhetta vuoden 1863 valtiopäivillä. Muistomerkissä on myös Suomen maakuntavaakunat.
Silloin tällöin on keskusteltu siitä, pitäisikö venäläisen keisarin patsas poistaa ja laittaa tilalle Suomen itsenäisyyttä symboloiva veistos.
***
Alexander II was a very liked emperor in Finland in the 19th century and the statue was built to commemorate his initiation of several reforms that increased Finland's autonomy from Russia. The emperor died in 1881 and in 1884 the Diet of Finland (säätyvaltiopäivät) organized a designing competition to choose, who would design the statue. All of the time's notable sculptors were invited. The winner of the competition, Johannes Takanen died in 1885 and eventually Walter Runeberg sculpted the statue.
The statue was revealed on the emperor's birthday, April 29th in 1894. The day became an extensive patriotic demonstratin: about 30 000 people attended the ceremony, the day was celebrated in many other places and 300 cities and provinces sent their representatives with their floral tributes.
The monument represents the time of realism and it's made of bronze. Along with the figure of Alexander II the statue consists of four symbolic group of sculptures which reflect the Law, the Labour, the Peace and the Light. Alexander II stands on the top of the statue giving a speech in 1863s Diet of Finland. He has been pictured in the uniform of the Finland's guard's officer. You can also see coats of arms of Finland province in the monument. Every now and then there has been discussions about removing the Statue and replacing it with a sculpture that symbolises Finland's independence instead.
Aleksanteri toisen patsas / the statue of Alexander the second
Keisari Aleksanteri II oli Suomessa pidetty hallitsija, jonka valtakaudella toteutettiin huomattavia yhteiskunnallisia uudistuksia. Hän kuoli vuonna 1881 ja vuonna 1884 järjestettiin suunnittelukilpailu Senaatintorille sijoitettavasta muistomerkistä. Siihen kutsuttiin kaikki ajan merkittävät suomalaiset kuvanveistäjät. Kisan voitti Johannes Takanen ja toiseksi tuli Walter Runeberg, jolloin kilpailulautakunta päätti antaa lopullisen työn molempien kuvanveistäjien toteutettavaksi. Johannes Takanen kuitenkin kuoli vuonna 1885, jolloin veistosten toteutus jäi Walter Runebergille, joka yhdisteli siinä omiaan ja Takasen ideoita.
Patsas paljastettiin keisarin syntymäpäivänä 29. huhtikuuta vuonna 1894. Paljastuspäivästä tuli laaja isännmaallinen mielenosoitus; tilaisuuteen osallistui 30 000 henkeä ja juhlaa vietettiin useilla muillakin paikkakunnilla. Kolmesataa kaupunkia ja maakuntaa lähetti edustajansa paljastustilaisuuteen kukkatervehdyksineen.
Muistomerkki edustaa tyyliltään realismia ja se on tehty pronssista. Patsaaseen kuuluu Aleksanteri II:n hahmon lisäksi neljä vertauskuvallista veistosryhmää, jotka kuvastavat Lakia, Työtä, Rauhaa ja Valoa. Huipulla seisoo Aleksanteri II, joka on kuvattu Suomen kaartin upseerin univormussa, pitämässä puhetta vuoden 1863 valtiopäivillä. Muistomerkissä on myös Suomen maakuntavaakunat.
Silloin tällöin on keskusteltu siitä, pitäisikö venäläisen keisarin patsas poistaa ja laittaa tilalle Suomen itsenäisyyttä symboloiva veistos.
***
Alexander II was a very liked emperor in Finland in the 19th century and the statue was built to commemorate his initiation of several reforms that increased Finland's autonomy from Russia. The emperor died in 1881 and in 1884 the Diet of Finland (säätyvaltiopäivät) organized a designing competition to choose, who would design the statue. All of the time's notable sculptors were invited. The winner of the competition, Johannes Takanen died in 1885 and eventually Walter Runeberg sculpted the statue.
The statue was revealed on the emperor's birthday, April 29th in 1894. The day became an extensive patriotic demonstratin: about 30 000 people attended the ceremony, the day was celebrated in many other places and 300 cities and provinces sent their representatives with their floral tributes.
The monument represents the time of realism and it's made of bronze. Along with the figure of Alexander II the statue consists of four symbolic group of sculptures which reflect the Law, the Labour, the Peace and the Light. Alexander II stands on the top of the statue giving a speech in 1863s Diet of Finland. He has been pictured in the uniform of the Finland's guard's officer. You can also see coats of arms of Finland province in the monument. Every now and then there has been discussions about removing the Statue and replacing it with a sculpture that symbolises Finland's independence instead.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti